TV-viihteen historiaa ja sen pienet piirit

Suomi on pieni maa ja näin ollen meillä on pienet piirit televisiossakin. Tämä ilmiö voidaan jakaa muutamaan haaraan. Yksi haara on tosi-TV ja yksi haara on kisailuvisailut. Nykyään tosi-TV luo taviksista turhia julkkiksia, joita sitten nykyiset kisailuvisailut syövät ravinnokseen. Turhat julkkikset on 2000-luvun ilmiö, siihen on syynä 1990-luvulla läpimurron tehnyt Internet - on kaikkien ulottuvilla. Internetin yleistyessä tiedon määrä räjähti silmille ja melkein jokainen on julkkis, jos niin tahtoo. Samaan aikaan television kanavamäärä nousi kohisten, muutamasta "ihan liikaan". Kanavia, joille mahtuu enemmän tai vähemmän turhempia ohjelmia.

Kisailuvisailuja on lukematon määrä, mutta ehkä Tuplasta ja kuitista kannattaa aloittaa, unohtamatta Suomen tietoviisasta, jonka päätähti oli Erik Toivanen. 1990-luvulla Kolmosvisa, jota juonsi legendaarinen Reijo Salminen. Megavisa, Onnenpyörä, Bumtsibum ja Lasse Lehtisen Haluatko miljonääriksi?. Täytyy vielä mainita Kirsi Salon Heikoin lenkki. Monista edellä mainituista ohjelmista on tehty uusia versioita tai niistä tehdään, etenkin vuosi 2017 on ollut retro-ohjelmien aikaa.

Jehovan todistajien karttaminen

Helsingin Sanomat ja Iltalehtikin julkaisivat uutisen 12.10.2017 Jehovan todistajien videosta, joka on nimetty:

Jehovan todistajien aluekonventin (2016) opetusvideo - miten kiristää erotetut takaisin seurakuntaan

(MTV.fi uutisoi samasta videosta jo 6.6.2016)

Vuosien 2016 ja 2017 uutisia kommentoi Jehovan todistajien tiedottaja Veikko Leinonen.

Dragonslayer666

6. lokakuuta Yle Areenaan ilmestyi kahdeksanosainen Dragonslayer666-TV-sarja, joka jatkaa YouTube-Nörtin perintöä.

Dragonslayer666-TV-sarja kertoo luonnollisesti samasta nörtistä, jonka tavoitteena on mestaruus tietokonepelikisoissa Ruotsin Jönköpingissä. Dragonslayer666 on servun pelätyin soturi, joka treenaa kymmenisen tuntia päivässä - eikä ehdi sen vuoksi käydä aina vessassa, vaan hoitaa toimenpiteen kasuaalisti muovipulloon pelaamisen aikana.

Sarjan pointti on avata niiden ihmisten silmiä, jotka vähättelevät tai suhtautuvat skeptisesti nettipelaamiseen. Kuten Dragonslayer666:n hahmo kuvastaa, ilman omistautumista ja hurjaa treenimäärää huipulle ei ole mitään asiaa. E-urheilu on urheilua ja aika ankaraa sellaista - säkällä ei pärjää.

Kulttuurisesta lainaamisesta

Miss Helsinki -kilpailijoiden kuvat nostivat some-äläkän. Missikandidaatit kun poseerasivat kuvissa Yhdysvaltain alkuperäiskansoilta tutuissa sulkapäähineissä. Kantaa otti myös Miss Suomi -organisaatiolle aikoinaan tuohtunut Suomen Saamelaisnuoret ry.

Suomen Saamelaisnuoret ry on järkyttynyt kuvasarjanne kulttuurisesta appropriaatiosta. Kuvittelisimme vuonna 2017 olevan jo selvää, ettei alkuperäiskansakulttuurin hyväksikäyttö ja eksotisoiminen ole hyväksyttävää. Paheksumme syvästi vastuuttomuuttanne, erityisesti sillä missipiireissä kulttuurinen appropriaatio on jo useaan kertaan käyty keskustelu. Montako kertaa näistä itsestäänselvyyksistä on huomautettava, että viesti menee perille?

Hollywood-elokuvat on täynnä kulttuurista appropriaatiota ja kun googlaa "naamiaisasu intiaani", saa lukuisia hakutuloksia jotka voidaan jollakin mittarilla käsittää kulttuuriseksi lainaamiseksi. Itsellänikin on ollut lapsena vapputorilta hommattu "sulkapäähine". Pitäisikö kaikki tällainen kieltää?

Napapiirin sankarit 4

Topfield.fi eli Topfield-digiboksien maahantuoja FinTop Oy meni konkurssiin. Topfield-digiboksit on parhaimpia, mutta ikävä kyllä niiden myynti on laskenut - digiboksia ei moni enää kaipaa. Digiboksit syrjäyttää älytelevisiot ja niihin saatavat suoratoistopalvelut, kuten Yle areena, Katsomo, Ruutu jne. Ohjelmia ei nykyään tarvitse enää tallentaa, kun niitä voi muutenkin katsoa milloin huvittaa.

Itse olen digiboksin/TV:n tehokäyttäjä. Minulla on Topfield TRC-1400 -digiboksi, jolla voi tallentaa neljääkin ohjelmaa samaan aikaan (ottaen huomioon kanavanippujen rajoitukset) ja katsoa viidettä kanavaa. Harvemmin joutuu tallentaa neljää ohjelmaa samaan aikaa, mutta on niitäkin tilanteita silloin tällöin. Toinen hyvä TRC-1400:n ominaisuus on vaihdettava kiintolevy - voi itse vaihtaa.

Uusissa älytelevisioissakin on mahdollinen ns. USB-tallennus ulkoiselle kiintolevylle, mutta se tarkoittaa yleensä, että voi tallentaa vain yhtä ohjelmaa ja sitä mitä katsoo - ihan turha ominaisuus tällainen. Älytelevisio nojautuu enemmän niihin suoratoistopalveluihin, jotka toimii netin kautta.

Älytelevisiolla ja digiboksilla on omat hyvät puolet. Ihan jokaista kanavaa/ohjelmaa ei voi katsoa älytelevisiolla jälkikäteen, kuten TV5:n, Kutosen, Friin ja TLC:n ohjelmia ja esimerkiksi JIM-kanavalla (Nelosen kanava) on ollut ohjelmia, joissa ei ole ns. Ruutu-palveluoikeuksia. Tällaisissa tilanteissa digiboksi voittaa älytelevision, kun ohjelmat voi tallentaa ja katsoa milloin ehtii. Tosin digiboksilla ei voi katsoa ohjelmia, jotka ei ole tulleet televisiosta. Yle areenassa on saatavilla tuotantokausiakin, jos sitten otetaan huomioon maksulliset vaihtoehdot, kuten Netflix, C-More jne. ne ovat oma lukunsa jo. Digiboksi ei tarvitse uusinta uutta televisiota ja nettiä, jotta ohjelmia voi katsoa silloin kuin ehtii.