Napakympistä alttarin kautta saarille

Uudelleen henkiin herätetyt retro-ohjelmat on ollut muotia 2017 vuonna. Nelonen-kanava herätti henkiin vuosina 1985-2002 pyörineen Napakymppi-parisuhdevisailun. Alkuperäisestä Napakympistä muistetaan juontaja Kari Salmelainen ja pianisti Kaitsu (Kaj Wessman). Kukaan tuskin muistaa Markus Similää, joka juonsi ohjelman ensimmäisen kauden.

Pyri olemaan ystävä

Eräänä päivänä katselin keittiössä hedelmäkulhoa ja sain idean.

Puhemiehestä puheenjohtaja

Aamulehti ilmoitti pyrkivänsä eroon sukupuolittuneesta kielestä. Lehden pääkirjoituksessa linjataan, että lehti käyttää muun muassa eduskunnan puhemiehestä jatkossa nimitystä puheenjohtaja. Ulkoministeri Timo Soini pitää uudistusta aprillipilana. Julkisen sanan neuvosto (JSN) ei ainakaan vielä ota suoraa kantaa tähän soppaan, mutta sukupuolineutraaleista sanavalinnoista kehkeytyi vilkas keskustelu.

Eduskunnan puhemies on tasavallan presidentistä seuraava, pääministeriä ylempänä. Tästä johtuen puhemiestä tulee puhutella arvokkaasti, kuten "herra puhemies", "arvoisa puhemies", "arvoisa herra puhemies", "rouva puhemies", "arvoisa rouva puhemies" jne.

Syntyvyyden säännöstelystä synnytystalkoisiin

Antti Rinne ja synnytystalkoot -kirjoituksessani todettiin, että Suomessa syntyvyys on laskenut ja jotain tarttis tehdä. Syntyvyys laskee, missä vika? -kirjoituksessani pohdittiin sinkkuja ja ensisynnyttäjiä. Avioliittolaki - kirkon ikuinen päänvaiva -kirjoituksessani tutkittiin avioliittoa ja avioeroa. Tällä kertaa pyrin jotenkin niputtamaan nuo kaikki yhteen ja löytämään perimmäisen syyn synnytystalkoisiin, miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Alkulähde taitaa olla syntyvyyden säännöstely eli lyhyemmin ehkäisy. Suomen evankelisluterilainen kirkko hyväksyi ehkäisyn vuonna 1952. Kannan mukaan ehkäisyvälineiden käyttöä voidaan tietyin edellytyksin puoltaa. Harkitessaan ehkäisyvälineiden käyttöä, aviopuolisoiden on kannettava vastuunsa niin, että he kristillisen uskonsa pohjalta harkitsevat ratkaisunsa vaikuttimia ja seurauksia - mitähän tuokin sitten tarkoittaa?

Avioliittolaki - kirkon ikuinen päänvaiva

Maaliskuussa astui voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki, jolloin kirjoittelin kapinapapeista. Jatkan nyt samasta aihepiiristä.

Tasa-arvoinen avioliittolaki keräsi painetta kirkon sisään, vaikka tasa-arvoinen avioliittolaki ei velvoita kirkolta mitään uutta. Maalliset lait ja kirkon käytännöt ovat ristiriidassa, tämä on johtanut "kapinapappeuteen". Maalliset lait sallii papin vihkiä kaikki, jotka eivät ole esteellisiä. Homoseksuaalisuus ei ole laissa este, mutta kirkolle se on. Tästä on kenkä puristanut kauan.

Tammikuussa 2017 piispainkokous päätti laatia kirkolliskokouksen pyytämän selvityksen, niin että kartoitetaan myös avioliittoon vihkimisen merkitystä kirkon identiteetille ja siitä millaisia vaihtoehtoja kirkolla on edessään. Taustaselvitystä tekemään kutsuttiin professori emerita Eila Helander. 6.9.2017 selvitys (127 sivua) luovutettiin piispainkokoukselle.

Epookki blogista

Epookki blogi oli vuosia lähinnä varastona kirjoituksilleni (pysyy jossain tallessa), joita kirjoittelin eri paikkoihin. Viime aikoina olen vähitellen yrittänyt hioa blogini ulkoasuakin - enimmät säröt ja kulmat pois. Tilastojen mukaan blogiani lukeekin jotkut, varsinkin kesän aikana kävijämäärät ovat nousseet hyvin. Kumma ilmiö on se, että vaikka blogiani luetaan, niin hyvin harvat kommentoi kirjoituksia - kai tällainen on yleistä?

Tietoa Epookki blogista -sivulle olen nyt lisännyt hiukan infoa. Suurin lisäys on kommentointimahdollisuus, jota ajattelin käytettävän kuin vieraskirjaa, sinne voi laittaa niitä yleisiä viestejä, jotka ei sovellu blogikirjoituksien aiheisiin. Katsotaan toimiiko tämä idea.

Laitoin myös ohjeita, kuinka blogin kommentteja voi muotoilla hiukan.

Syntyvyys laskee, missä vika?

Edellinen kirjoitukseni oli Antti Rinne ja synnytystalkoot. Nyt jatkan samaa aihepiiriä, pohdin joitakin syitä syntyvyysongelmaan.

Suomi ja maailmakin on muuttunut vuosikymmenten saatossa, eikä välttämättä parempaan suuntaan. Jotkut miettivät, että onko järkevää tehdä lapsia tähän maailmaan tai elämäntilanteeseen - kurjuutta ja köyhyyttä sekä epätoivoa. Eräs syy on koulutus- ja urakeskeisyys, jotta nykymaailmassa pärjää, täytyy olla koulutusta ja hyvä työ. Urakeskeisyys johtaa siihen, että ensimmäinen lapsi saadaan yhä vanhempana. Karua, mutta totta. Naisilla 35 vuoden ikää ja miehillä 40 vuoden ikää pidetään rajapyykkeinä, jolloin hedelmällisyys alkaa laskea. Urakeskeisyydessä ei siis ole montakaan otollista vuotta aikaa yrittää lasta, varsinkaan montaa lasta.